Ideat eivät synny sattumalta. Ne syntyvät kokemuksesta, uteliaisuudesta ja kyvystä nähdä, mikä todella koskettaa ihmistä.
Mitä tapahtuu, kun luovuus, teknologia ja ihmisen ymmärtäminen kohtaavat? Sistersin perustajat Osnat Mangs ja Dana Pikkarainen avaavat blogikirjoituksessa, mitä vaaditaan, jotta ideasta syntyy tapahtuma, joka todella jättää jäljen.
“Hyvä idea ei synny tyhjiössä. Ennen ideointia meidän on ymmärrettävä, kenelle teemme ja mitä asiakas haluaa tapahtumalla saada aikaan. Asiakas, kohderyhmä, tavoite ja konteksti muodostavat pohjan, jonka päälle idea rakennetaan. Ne myös rajaavat luovuutta, sillä ne eivät ole luovuuden vastakohta, vaan ne antavat sille suunnan.
Tässä kohtaa näkemyksellisyys astuu mukaan. Luovuutta on kaikkialla ja kaikissa. Näkemyksellisyys on kykyä arvioida, mikä toimii juuri tässä kontekstissa, tälle asiakkaalle ja näille ihmisille.
Näkemyksen hioutuminen vaatii kokemusta. Olemme tehneet töitä tapahtumien parissa lähes 30 vuotta. Kun on nähnyt valtavan määrän yleisöjä, tiloja, onnistumisia ja myös asioita, jotka eivät toimineet, alkaa tunnistaa nopeasti, milloin ideassa on potentiaalia.”
“Luovuutta on vaikea ylläpitää vakuumissa. Siksi tärkein tapa vaalia sitä on yksinkertainen: elää silmät auki.
Luovuutta ruokkii kiinnostus ympäröivään maailmaan. Taide, muoti, musiikki, arkkitehtuuri, ruoka, ihmiset, yhteiskunnalliset ilmiöt. Emme etsi niistä valmista tapahtumaideaa vaan uusia ärsykkeitä. Mitä enemmän näkee ja kokee, sitä enemmän on aineksia, joista yhdistellä jotain mikä jättää jäljen.”
“Tapahtumissa käytössä on poikkeuksellisen laaja valikoima keinoja, joilla vaikuttaa ihmiseen. Ihmiseen voi vaikuttaa jättämällä tunteen tai muistijäljen. Jotta syntyisi jompikumpi niistä, meidän täytyy saada hänet kokemaan jotakin, ja kokeminen tapahtuu aistien kautta. Siksi visuaalisuus ja tarinallisuus ovat meille niin tärkeitä: ne eivät ole koristelua vaan keskeisiä vaikuttamisen välineitä.
Uudet teknologiat avaavat tähän jatkuvasti kiinnostavia mahdollisuuksia, mutta meille teknologia ei koskaan ole itseisarvo, emmekä ota sitä käyttöön vain siksi että se on uutta; sen käytöllä täytyy olla tarkoitus.
Kun teknologia syventää tarinaa, tekee kokemuksesta henkilökohtaisemman tai mahdollistaa jotakin, mikä ei muuten olisi mahdollista, se on erinomainen työkalu. Mutta järjestyksen pitää olla oikea: ensin tulee idea, sitten keinot.”
“Emme usko, että tapahtumien tulevaisuus ratkaistaan keksimällä aina uusia keinoja, vaan ymmärtämällä ihmistä entistä paremmin. Tässä on myös tekoälyn rajoite: vaikka tekoäly on meille mahtava työkalu, se ei voi täyttää ihmisen tarvetta tuntea, kuulua joukkoon, yllättyä, tulla kosketetuksi.
Kohtaaminen lähtee aina ihmisestä ja ymmärryksestä siitä, mikä on merkityksellistä. Hetkeä kahden ihmisen välillä ei rakenneta algoritmilla, vaan ihmisymmärryksellä.”
“Sistersillä on aina haluttu synnyttää Wow’ta. Käsityksemme siitä on kuitenkin vuosien varrella syventynyt. Wow ei tarkoita suurinta näyttöä tai kalleinta teknologiaa. Jos näyttävyydellä ei ole yhteyttä ideaan tai ihmiseen, se jää vain hetkelliseksi efektiksi.
Rohkeus kuuluu tähän olennaisesti: joskus rohkeutta on yhdistää asioita uudella tavalla ja ehdottaa jotain, mitä asiakas ei olisi itse osannut pyytää, mutta yhtä lailla rohkeutta on yksinkertaistaa, jättää trendi käyttämättä, karsia ylimääräinen pois tai luottaa yhteen vahvaan ajatukseen.
Hyvän idean pitää nimittäin kestää kysymyksistä tärkein: miksi. Miksi teemme tämän ja mitä tällä halutaan saada aikaan? Jos vastausta ei löydy, idea ei ole vielä valmis.
Ja kun idea on valmis, se viedään loppuun asti. Saamme usein kuulla, että tapahtumasta tunnistaa Sistersin kädenjäljen. Se ei tarkoita, että tapahtumamme näyttäisivät keskenään samalta, vaan että niitä yhdistää hyvän idean vieminen huolella loppuun asti. Niin, että sen voi kokea.
Emme yritä keksiä pyörää uudelleen. Haluamme ymmärtää, minne sillä kannattaa ajaa seuraavaksi, ja rakentaa siitä kokemuksen, jota kukaan muu ei olisi tehnyt aivan samalla tavalla.”