Tapahtuma-alalla puhutaan paljon osallistamisesta, jonka avulla tapahtuman osallistujat saadaan tuottamaan uutta sisältöä ja tämän lisäksi myös jakamaan sitä. Mutta miten voidaan käytännössä osallistaa ja miksi osallistamisen tärkeydestä jankataan?
Käytännössä osallistaminen on sitä, että annetaan osallistujien aktiivisesti ottaa osaa tapahtumassa käytyyn keskusteluun ja luoda samalla uutta tietoa ja näkemystä käsiteltävästä asiasta. Kun jokainen osallistuja tuo asiaan oma tietonsa ja osaamisensa, on mahdollista kerätä moninkertainen määrä kokemuksia ja näkemyksiä kuin jos asiaa käsittelisi vain yksi ihminen.
Käytännössä osallistaminen voi olla asioiden jakamista yhdessä, erilaisten näkökantojen esilletuomista ja koko yhteisön auttamista omilla tiedoilla. Sen sijaan, että toimitusjohtaja puhuu tavoitteista ja tuloksista yksin, on parempi panna henkilöstö pohtimaan tärkeitä asioita itse. Tällöin tiedonjako toimii molempiin suuntiin: henkilöstöltä johdolle ja päinvastoin.
Perinteisesti monissa tapahtumissa kuuntelemisen ja osallistumisen välinen suhde on 90:10, joskus 80:20 – ja pahimmillaan 100:0. Osallistamisella voidaan kääntää vaakalukema jopa 50:50-suhteeseen. Tällöin passiivinen yleisö muuttuu aktiiviseksi ja alkaa tuottaa uutta sisältöä. Kun yleisöstä tulee osallistujia sanan konkreettisessa merkityksessä, alkaa tapahtuma tuottaa parempia tuloksia.
Osallistamisella luodaan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, mikä lisää ihmisten kiinnostusta käsiteltävään asiaan. Kun ihminen on kiinnostunut, hän myös oppii ja sisäistää asian paremmin.
